Uuden avoimuusindeksin 2026 tiedot: Suomi nousee Euroopan viiden avoimimman automarkkinan joukkoon

Matkamittaripetos, piilovaurio ja takaisinkäännetty matkamittarilukema ovat yhä harvinaisempia Suomen käytettyjen autojen markkinoilla. Uusien tietojen mukaan Suomi on yksi niistä harvoista Euroopan maista, jossa parannusta on tapahtunut kerralla lähes kaikilla osa-alueilla.

Autoalan tietoyhtiö carVertical on julkaissut vuosittaisen avoimuusindeksinsä, jossa Euroopan käytettyjen autojen markkinat sijoitetaan järjestykseen sen mukaan, kuinka suuret riskit ostajilla on käytetyn auton hankinnassa. Suomi sijoittuu tänä vuonna neljännelle sijalle 23 markkinan joukossa.

Käytettyjen autojen trendit Suomessa: petosten määrä laskee kautta linjan

Keskimääräinen matkamittarin takaisinkääntö Suomessa putosi 78 621 kilometriin tänä vuonna, joten luku pieneni 20,9 % verrattuna viime vuoden 99 343 kilometriin. Myös niiden ajoneuvojen, joiden matkamittaria oli peukaloitu, osuus laski 2,6 %:sta 2,4 %:iin.

Vahinkotietueita oli myös yhä vähemmän. Suomessa tänä vuonna tarkastetuista ajoneuvoista 19,2 %:lla oli vahinkotietue, joka oli vähemmän kuin viime vuoden 20,7 %:n osuus. Myös vahinkojen keskimääräinen arvo laski 4 106 euroon viime vuoden 4 306 eurosta.

”Kuljettajilla ei vieläkään ole riittävästi tietoa siitä, kuinka paljon matkamittaripetos heille todellisuudessa maksaa. Takaisinkäännetty matkamittarilukema ei vain johda ostajaa harhaan vaan nostaa suoraan sellaisesta autosta maksettavaa hintaa, jonka todellinen arvo on mainostettua alhaisempi. Sama pätee vaurioihin. Vaurioituneiden ajoneuvojen osuus ja vaurioiden laajuus kertovat, kuinka turvallinen tai turvaton auto todellisuudessa on. Siksi näiden tietojen saatavuus ei ole pelkästään taloudellinen kysymys, vaan kyse on päivittäin autolla ajavien ihmisten fyysisestä turvallisuudesta”, sanoo carVerticalin tietoasiantuntija Ramūnas Pletkus.

Tuontiautot olivat ainoa mittari, jossa kehitys oli päinvastaista. Ulkomailta tuotujen autojen osuus oli tänä vuonna 45,7 % kaikista Suomessa tarkastetuista ajoneuvoista, kun viime vuonna osuus oli 44,2 %. Jos harkitset käytetyn auton tuontia Ruotsista, ulkomainen taustatarkistus on erityisen tärkeä. Tällä oli kuitenkin vähäinen vaikutus Suomen kokonaissijoitukseen. Tarkastettujen autojen keski-ikä pysyi edelleen 11,0 vuodessa.

Avoimimmat markkinat: kärjessä Yhdistynyt kuningaskunta

Yhdistynyt kuningaskunta pitää kärkipaikkansa tämän vuoden indeksissä. Kaikista tarkastetuista autoista vain 2,4 % oli tuotu ulkomailta, ja 4 %:ssa oli peukaloitu matkamittari. Saksa on toisena ja Sveitsi kolmantena. Suomi sijoittuu indeksissä kärkiviisikkoon neljänneksi, ja Ranska on Suomen jälkeen viidennellä sijalla.

”Indeksin kärkimaita yhdistävät samat piirteet: ne ovat vähemmän riippuvaisia autojen tuonnista, niiden taloudet ovat vahvempia ja niiden instituutiot varmistavat, että ajoneuvojen historiatiedot ovat ostajien saatavilla paremmin jo alusta alkaen. Tämä yhdistelmä pitää ne kärjessä vuosi toisensa jälkeen”, toteaa R. Pletkus.

Itä-Euroopan markkinat ovat edelleen riskialtteimmat

Markkinat ovat vähiten avoimia Ukrainassa, Bulgariassa ja Latviassa tämän vuoden tutkimuksessa. Ukraina on edelleen indeksin viimeisellä sijalla, jolla se on ollut vuodesta 2024 lähtien. Tuontiautojen osuus kaikista maassa tarkastetuista autoista oli 76,3 %, mikä on eniten kaikista tutkimuksessa mukana olleista markkinoista. Voimakas riippuvuus autojen tuonnista tarjoaa edelleen huijareille helpon keinon peitellä auton todellista kuntoa.

Bulgariassa nähtiin yksi tämän vuoden indeksin suurimmista muutoksista. Tähän vaikuttivat sekä niiden autojen, joiden matkamittaria oli peukaloitu, suuri osuus (10,4 %) että vaurioituneiden ajoneuvojen suuri osuus (42,8 %). Latvia kuuluu myös indeksin kolmen heikoimman joukkoon. Maan tilannetta heikentävät edelleen suuri tuontiautojen osuus (69,8 %) sekä se, että 58,5 %:lla ajoneuvoista oli vahinkotietue.

”Rajat ylittävä tiedonvaihto on yhä yksi näiden markkinoiden suurimmista ongelmista. Itä-Euroopan kuljettajat eivät useinkaan saa edes perustietoja Saksasta, Belgiasta, Italiasta tai muista Länsi-Euroopan maista tuoduista autoista, sillä tiedot säilyvät kansallisissa tai yksityisissä rekistereissä eivätkä siirry ajoneuvon mukana maiden rajojen yli. Tämä vaikuttaa eniten maihin, jotka ovat vahvasti riippuvaisia autojen tuonnista, ja avoimuusindeksi osoittaa tämän selvästi”, toteaa R. Pletkus.

Miten avoimuusindeksi lasketaan?

carVerticalin tutkimuksessa analysoitiin asiakkaiden ostamia ajoneuvon historiaraportteja syyskuun 2025 ja elokuun 2026 välisenä aikana. Avoimuusindeksi perustuu kuuteen mittariin: prosenttiosuuteen autoista, joiden matkamittaria on peukaloitu; keskimääräiseen matkamittarilukeman takaisinkääntöön kilometreinä; vaurioituneiden ajoneuvojen prosenttiosuuteen; vaurion keskimääräiseen arvoon; käytettyjen tuontiautojen prosenttiosuuteen ja tarkastettujen autojen keski-ikään.

Koska näiden tekijöiden arvioitu vaikutus markkinoiden avoimuuteen voi vaihdella, carVerticalin tietoasiantuntijat määrittivät niille erilaiset painoarvot. Esimerkiksi carVerticalin indeksissä niiden autojen, joiden matkamittaria oli peukaloitu, prosenttiosuudella on suurempi painoarvo kuin kyseisessä maassa tarkastettujen autojen keski-iällä.

carVertical kerää ja standardisoi autoalan historiatietoja yli tuhannesta kansainvälisestä lähteestä, joihin kuuluvat lainvalvontaviranomaiset, kansalliset rekisterit, rahoituslaitokset ja myyntisivustot 37 maassa. Yhtiö koostaa raakatiedoista markkina-analyyseja ja yksilökohtaisia ajoneuvon historiaraportteja, jotka haetaan auton 17-merkkisellä VIN-koodilla.

Lähde: carVertical